{"id":278,"date":"2023-11-18T18:49:47","date_gmt":"2023-11-18T18:49:47","guid":{"rendered":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/?page_id=278"},"modified":"2023-11-25T13:06:18","modified_gmt":"2023-11-25T13:06:18","slug":"vihersammakot","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/vihersammakot\/","title":{"rendered":"Vihersammakot (Pelophylax sp.)"},"content":{"rendered":"\n<p>Vihersammakot eiv\u00e4t perinteisesti kuulu Suomen lajistoon, mutta kes\u00e4kuun 2008 alkupuolella Turun Ruissalon ruoikoissa liikkunut lintuharrastaja kuuli lintujen laulun seassa erikoisen \u00e4\u00e4nen, jota h\u00e4n ei pystynyt tunnistamaan. Yhdess\u00e4 muiden lintuharrastajien kanssa \u00e4\u00e4ni tunnistettiin nopeasti joksikin keskieurooppalaisetksi vihersammakoksi. Alkuvuosina lajia pidettiin yleisesti m\u00f6lysammakkona, mutta vuoden 2013 lopulla julkaisiin jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4isten ja turkulaisten biologien tutkimus, jossa Turun seudulta todettiin ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n perustuviin tuntomerkkeihin perustuen l\u00f6ytyv\u00e4n kahta vihersammakkolajia. Valtaosa sammakoista oli m\u00e4\u00e4ritetty ruokasammakoiksi (<em>Pelophylax kl. esculentus<\/em>), mutta Kaarinasta oli l\u00f6ytynyt my\u00f6s yksitt\u00e4inen pikkuvihersammakon (<em>Pelophylax lessonae<\/em>) esiintym\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-columns is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-9d6595d7 wp-block-columns-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\">\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"686\" src=\"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/pikkuvihersammakko1-1024x686.jpg\" alt=\"Vihersammakot ovat pitk\u00e4raajaisia, ter\u00e4v\u00e4- ja pitk\u00e4kuonoisia sammakoita, joiden silm\u00e4t ovat kohtalaisen korkealla p\u00e4\u00e4laella.\" class=\"wp-image-279\" srcset=\"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/pikkuvihersammakko1-1024x686.jpg 1024w, https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/pikkuvihersammakko1-300x201.jpg 300w, https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/pikkuvihersammakko1-768x514.jpg 768w, https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/pikkuvihersammakko1-1536x1028.jpg 1536w, https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/pikkuvihersammakko1.jpg 2000w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\">\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Kaarinasta l\u00f6ydetyt pikkuvihersammakot kuuluvat tutkijoiden mukaan lajin pohjoismaiseen muotoon, jonka edustajia tavataan ainoastaan Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsissa muodon luontaisia esiintymi\u00e4 on Kaarinan korkeudella lahden toisella puolella, joten tutkijat pitiv\u00e4t mahdollisena, ett\u00e4 laji olisi levinnyt Suomeen omin voimineen Turun saariston kautta. Mik\u00e4li t\u00e4st\u00e4 on kyse, tulisi pikkuvihersammakot Suomessakin julistaa rauhoitetuiksi ja (\u00e4\u00e4rimm\u00e4isen) uhanalaisiksi. Kaarinan pikkuvihersammakot ovat lajin hyvin ruskeaa muotoa.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Ruokasammakoiden tutkijat uskovat olevan keskieurooppalaista alkuper\u00e4\u00e4, eli ihmisen mukana Turkuun ja siit\u00e4 eteenp\u00e4in levinnut vieraslaji. Niiden t\u00e4sm\u00e4llinen alkuper\u00e4 on edelleen selvitett\u00e4v\u00e4n\u00e4 oleva arvoitus. Alkuper\u00e4inen havaintopaikka Ruissalossa sijaitsee Turun sataman l\u00e4heisyydess\u00e4, joten otukset ovat voineet hyvin kulkeutua merenlahteen laivojen mukana. Ruokasammakoista Suomessa l\u00f6ytyy sek\u00e4 vihre\u00e4mpi\u00e4, ett\u00e4 ruskeampia yksil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Vahvistettavasti m\u00e4\u00e4ritetty\u00e4 2000-luvulla tehty\u00e4 m\u00f6lysammakkohavaintoa (<em>Pelophylax ridibundus<\/em>) tutkijat eiv\u00e4t pystyneet Suomesta vahvistamaan, vaikka m\u00f6lysammakosta kertovia havaintoja ilmaantuu nettiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Viimeksi kes\u00e4ll\u00e4 2013 Helsingiss\u00e4 kuvattiin video, jolla kuvaajan mukaan \u00e4\u00e4nteli m\u00f6lysammakko. 1900-luvun alkupuolella m\u00f6lysammakoita kuitenkin ilmeisesti asui&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.sammakkolampi.fi\/muut-lajit\/#molysammakko\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun merenrantaruovikoissa<\/a>, joten ei havainto nykyaikanakaan mahdoton olisi.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Ulkon\u00e4k\u00f6 ja koko<\/h2>\n\n\n\n<p>Vihersammakot ovat pitk\u00e4raajaisia, ter\u00e4v\u00e4- ja pitk\u00e4kuonoisia sammakoita, joiden silm\u00e4t ovat kohtalaisen korkealla p\u00e4\u00e4laella. Selk\u00e4puolen v\u00e4ritys voi vaihdella erilaisten vihre\u00e4n ja ruskeiden v\u00e4lill\u00e4, ja kuviointikin voi olla moninainen juovista aina l\u00e4iskiin saakka. Suomessa tavattavat ruokasammakot ovat v\u00e4ritykselt\u00e4\u00e4n vaihtelevia: osa on ruskeita, osa kirkkaankin vihreit\u00e4. Pikkuvihersammakkomme ovat selk\u00e4puolelta ruskeita tai jopa tummia, ja niiss\u00e4 on oliivin vihre\u00e4\u00e4 ainoastaan p\u00e4\u00e4n sivuilla ja kyljiss\u00e4. Kaikkien lajien sel\u00e4ss\u00e4 voi kulkea vaalea juova ja niiden vatsapuoli on vaalea. Takajalat ovat pitk\u00e4t ja voimakkaat, ja niiss\u00e4 olevat r\u00e4pyl\u00e4t suuret.<\/p>\n\n\n\n<p>Suurimmat eurooppalaiset vihersammakot, m\u00f6lysammakot voivat saavuttaa jopa yli 15 cm ruumiin pituuden. Turun seudulla tavattavat ruokasammakot tuntuvat j\u00e4\u00e4v\u00e4n 8-9 cm, ja pikkuvihersammakot 5-6 cm mittaisiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Perinteiset kotimaiset sammakko ja viitasammakko kuuluvat ns. ruskosammakoihin, ja ne ovat p\u00e4\u00e4asiassa ruskean s\u00e4vyisi\u00e4. Vihersammakot voivat olla, nimens\u00e4 mukaisesti vihert\u00e4vi\u00e4, mutta joukossa on my\u00f6s ruskeita yksil\u00f6it\u00e4, joista vihreytt\u00e4 ei l\u00f6ydy etsim\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n. Ja toisaalta my\u00f6s ruskosammakot voivat joissakin tilanteissa olla vihert\u00e4v\u00e4n s\u00e4vyisi\u00e4. N\u00e4in ollen pelkk\u00e4 v\u00e4ri ei riit\u00e4 erottamaan rusko- ja vihersammakoita toisistaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Parhaat tuntomerkit sammakkoryhmien v\u00e4lill\u00e4 ovat el\u00e4inten p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Vihersammakoiden silm\u00e4t ovat korkeammalla p\u00e4\u00e4laella kuin ruskosammakoiden. Toisin sanoen suoraan ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in katsottaessa vihersammakon silm\u00e4t ovat kohtalaisen l\u00e4hell\u00e4 toisiaan. Ruskosammakoiden silmien v\u00e4li on ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 katsoen suurempi. Vihersammakoiden korva on selke\u00e4sti n\u00e4kyvill\u00e4 py\u00f6re\u00e4n\u00e4 alueena, joka sijaitsee silm\u00e4st\u00e4 himpun alas- ja taaksep\u00e4in. Ruskosammakoilla on aivan samalainen py\u00f6re\u00e4 korva, mutta se paljon heikommin erotettavissa. Osasyyn\u00e4 heikkoon erottuvuuteen on tumma \u201dnaamio\u201d, joka alkaa kuonon p\u00e4\u00e4st\u00e4, kulkee silm\u00e4n yli, ja silm\u00e4n j\u00e4lkeen usein levenee leve\u00e4ksi tummaksi alueeksi p\u00e4\u00e4n sivulle. Vihersammakoillakin voi kuonosta silm\u00e4\u00e4n, ja siit\u00e4 taaksep\u00e4in kulkea tummempi juova, mutta se ei levene samanlaiseksi koko p\u00e4\u00e4n sivun peitt\u00e4v\u00e4ksi alueeksi, kuten ruskosammakoilla.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">\u00c4\u00e4ntely<\/h2>\n\n\n\n<p>Kaikkien vihersammakoiden \u00e4\u00e4ntely muistuttaa aavemaista naurua. Se on tyypillist\u00e4 \u00e4\u00e4nek\u00e4st\u00e4, moninaista raakuntaa ja kaakatusta, mutta vihersammakkoista voi l\u00e4hte\u00e4 monenlaisia muitakin \u00e4\u00e4ni\u00e4. M\u00f6lysammakot voivat \u00e4\u00e4nnell\u00e4 l\u00e4pi kes\u00e4n ja my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4saikaan, mutta voimakkainta kurnutus on alkukes\u00e4st\u00e4. Vihersammakot el\u00e4v\u00e4t usein laumoina, jolloin koko lauma voi \u00e4\u00e4nnell\u00e4 yhten\u00e4 suurena kuorona.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kuuntele \u00e4\u00e4nin\u00e4yte<\/strong><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-rich is-provider-soundcloud wp-block-embed-soundcloud\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"\u00c0 Lessay (50), Pelophylax lessonae, Pelophylax kl. esculentus et Hyla arborea by Olivier Swift\" width=\"1200\" height=\"400\" scrolling=\"no\" frameborder=\"no\" src=\"https:\/\/w.soundcloud.com\/player\/?visual=true&#038;url=https%3A%2F%2Fapi.soundcloud.com%2Ftracks%2F1538091757&#038;show_artwork=true&#038;maxheight=1000&#038;maxwidth=1200\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Levinneisyys<\/h2>\n\n\n\n<p>Alkuper\u00e4inen ruokasammakoiden havaintopaikka Turussa vuodelta 2008 on Ruissalossa, l\u00e4hell\u00e4 luonto\/opastuskeskus Tammenterhoa. Ensihavainnon j\u00e4lkeen vihersammakoita alettiin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hiekkakuopista ja muista lampipaikoista ymp\u00e4ri Turkua, ja nopeasti havainnot levisiv\u00e4t my\u00f6s Turun kaupungin rajojen ulkopuolelle. Havaintoja on tullut jo Porin pohjoispuolelta ja etel\u00e4isimm\u00e4t Paimion etel\u00e4puolelta. Id\u00e4ss\u00e4 laji on levinnyt Marttilan tasolle.<\/p>\n\n\n\n<p>Pikkuvihersammakot l\u00f6ydettiin Kaarinasta, ja kyseinen lampi on toistaiseksi ainoa tunnettu lajin elinalue Suomessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Vihersammakoita tavattiin Suomessa my\u00f6s 1900-luvulla, jolloin lajina mit\u00e4 ilmeisimmin oli m\u00f6lysammakko. T\u00e4ll\u00f6in niit\u00e4 tavattiin Helsingin Vanhankapunginlahdessa ja Saunalahdesa, sek\u00e4 Porvoossa, erityisesti Porvoo joen suistossa Ruskiksella. Tuo kanta levisi alueille tiett\u00e4v\u00e4sti alunperin ihmisen mukana, ja ihmistoiminta sen ilmeisesti my\u00f6s tuhosi vuoteen 1960 menness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Luontaisesti vihersammakoihin kuuluvia lajeja tavataan l\u00e4hes kaikkialla Keski- ja Etel\u00e4-Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Afrikan pohjoisissa osissa. Suomea l\u00e4himm\u00e4t luontaiset kannat ovat Virossa ja Etel\u00e4isess\u00e4 Ruotsissa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Haitallinen vieraslajiko?<\/h3>\n\n\n\n<p>Suomen herpetologisen yhdistyksen alaisuudessa toimiva Hietasisilisko-ty\u00f6ryhm\u00e4 pyrkii tuomaan esiin vieraslajilistalta l\u00f6ytyvi\u00e4 ep\u00e4kohtia Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n alaisuudessa toimivalle Vieraslajiasioiden toimikunnalle. Ty\u00f6ryhm\u00e4n fokus on suunnattu erityisesti pikkuvihersammakkoon (Pelophylax lessonae), sek\u00e4 hietasisiliskoon (Lacerta agilis), sill\u00e4 ne ovat pysyneet sitke\u00e4sti vieraslajilistalla aikaisemmista huomautuksista huolimatta. Pikkuvihersammako on pioneerilaji, jonka alkuper\u00e4 ja luontainen levi\u00e4misreitti on tiedossa. Molemmat lajit ovat muualla EU-alueella IV-direktiivilajistoon kuuluvia erityssuojelua kaipaavia lajeja \u2013 Suomessa ne on asetettu haitallisiksi vieraslajeiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Pikkuvihersammakon alkuper\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy tutkimustietoa, joka osoittaa, ett\u00e4 lajin esiintym\u00e4t voisivat olla reliikkej\u00e4 populaatioita Suomen maaper\u00e4ll\u00e4. Silti laji on listattu vieraslajilistaukseen hatarin perustein ja n\u00e4yt\u00f6in. My\u00f6s muiden listattuna olevien sammakkoel\u00e4inten alkuper\u00e4tutkimukset puuttuvat, ja hallintasuunnitelman haittaperustelut ovat osittain spekulatiivisia ja vailla n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Pikkuvihersammakko on EU:n luontodirektiivin IV-liitteeseen listattu erityissuojelua vaativia laji kuten hietasisiliskokin. Suomen pikkuvihersammakoiden on jo vuonna 2013 ulkoisten tuntomerkkien perusteella arveltu olevan uhanalaista pohjoista kantaa. Vuonna 2018 julkaistut tutkimustulokset vahvistavat t\u00e4m\u00e4n oletuksen. Suomen pikkuvihersammakoiden on DNA- tutkimusten perusteella todettu olevan geneettisesti yhtenev\u00e4isi\u00e4 Ruotsin Upplannin rannikon reliktin populaation kanssa. T\u00e4m\u00e4 tukee vahvasti sit\u00e4, ett\u00e4 Suomen pikkuvihersammakkopopulaatiot ovat joko reliktej\u00e4 alkuper\u00e4ispopulaatioita tai Upplannin rannikolta Suomen puolelle levinneit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lajin luontaiselle levi\u00e4miselle Upplannista Lounais-Suomeen ei ole maantieteellist\u00e4 estett\u00e4. Pikkuvihersammakko on ekologialtaan pioneerilaji, ja siet\u00e4\u00e4 hyvin murtovett\u00e4. Laji kolonisoi varsin helposti pieni\u00e4 ja karujakin It\u00e4meren saaria ja luotoja. Upplannin ulkosaaristossa lajia tavataan kaukaisillakin luodoilla, joilla se kutee kalliolammikoissa. L\u00e4himp\u00e4n\u00e4 Suomea olevat luodot, joilta pikkuvihersammakkohavaintoja on raportoitu ovat Norrsten ja Understen. Norrsten on noin 15 km:n ja Understen 12 km:n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 M\u00e4rket-luodosta, jossa kulkee Suomen ja Ruotsin raja. T\u00e4st\u00e4 taas jatkuu yhten\u00e4inen saaristo Lounais-Suomeen asti, mist\u00e4 populaatioita on nyt l\u00f6ydetty. Upplannin esiintym\u00e4n perusteella lajin mahdollista esiintymist\u00e4 Ahvenanmaalla ja levi\u00e4mist\u00e4 saaristoa pitkin Lounais-Suomeen on tosin spekuloitu jo vuosikymmeni\u00e4 sitten. Mahdollisten reliktien populaatioiden olemassaoloa<br>Suomessa tukee englantilainen tutkimus, jonka mukaan laji olisi j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen levinnyt Skandinaviaan It\u00e4meren rantoja pitkin id\u00e4st\u00e4 k\u00e4sin, siis Suomen kautta. T\u00e4m\u00e4n mukaan laji olisi ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 el\u00e4nyt Suomessa j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeisell\u00e4 l\u00e4mp\u00f6kaudella. Pikkuvihersammakkopopulaatiot saattavat helposti<br>j\u00e4\u00e4d\u00e4 ihmisilt\u00e4 huomaamatta. Laji on vihersammakoksi varsin piilotteleva ja hiljainen, ja se on ulkon\u00e4\u00f6n perusteella hyvin helposti sekoitettavissa viitasammakkoon tai tavalliseen sammakkoon. Upplannin melko suuri populaatio tuli tieteelle tunnetuksi vasta vuonna 1948, ja Etel\u00e4-Norjassa el\u00e4v\u00e4 relikti populaatio l\u00f6ydettiin viel\u00e4 niinkin my\u00f6h\u00e4\u00e4n kuin 1986. Englannissa taas vierasper\u00e4isen\u00e4 pidetyn populaation annettiin rauhassa kuolla sukupuuttoon, ennen kuin DNA-tutkimusten my\u00f6t\u00e4 selvisi, ett\u00e4 se olikin ollut alkuper\u00e4inen.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Elinymp\u00e4rist\u00f6<\/h2>\n\n\n\n<p>Vihersammakot el\u00e4v\u00e4t valtaosan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n veden v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4. Vesi jota vihersammakot hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t voi olla lampi, joki, oja, tai melkein mik\u00e4 tahansa vesialue, joka on niin syv\u00e4 ett\u00e4 sen pohjaan voi sukeltaa. Vesi voi olla mets\u00e4n tai niityn laidalla, kaupungin puistossa tai melkein miss\u00e4 tahansa muuallakin. Vihersammakot eiv\u00e4t ole erityisen nirsoja elinymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 suhteen, kunhan perusasiat: vesi, ruoka ja piiloutumismahdollisuus on saatavilla. Suomessa useimmat elinlammet ovat hiekkakuopissa tai muissa ihmisen kaivamissa lampareissa.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Elintavat<\/h2>\n\n\n\n<p>Vihersammakot el\u00e4v\u00e4t veden v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4, tai veden pinnalla kelluskellen, usein suurina joukkoina. Tyypillisimmill\u00e4\u00e4n ne piilottelevat rantakasvuston seassa, sellaisella et\u00e4isyydell\u00e4 rantaviivasta, ett\u00e4 ne p\u00e4\u00e4sev\u00e4t muutamalla pitk\u00e4ll\u00e4 loikalla pakenemaan veteen ja sukeltamaan turvaan veden pohjaan, usein pohjamudan sekaan. Vihersammakoiden takajalat ovat pitk\u00e4t ja voimakkaat, joten ne pystyv\u00e4t loikkimaan hyvinkin pitki\u00e4 matkoja kerrallaan. Jalkojen suuret r\u00e4pyl\u00e4t antavat niille suuren nopeuden my\u00f6s veden alla liikuttaessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Muista sammakoistamme poiketen vihersammakot ovat aktiivisia my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4saikaan. Suurin aktiviteetin aika ajoittuu kuitenkin ilmeisesti voimakkaimmin illan ja aamun h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuten muutkin sammakkoel\u00e4imet, aikuiset vihersammakot sy\u00f6v\u00e4t erilaisia pieni\u00e4 selk\u00e4rangattomia, kuten hy\u00f6nteisi\u00e4, h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4, kastematoja ja etanoita. Ne pyydyst\u00e4v\u00e4t pienet saaliit muutaman sentin mittaisen tahmean kielens\u00e4 avulla, ja isommat \u00f6t\u00f6k\u00e4t suoraan suuhunsa poimimalla. Sammakon toukat sy\u00f6v\u00e4t vedess\u00e4 kasvavaa kasviper\u00e4ist\u00e4 ravintoa.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Lis\u00e4\u00e4ntyminen, kasvu ja ik\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Vihersammakoiden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 Suomessa ei tiedet\u00e4 kovinkaan paljoa. Kutu tuntuu alkavan toukokuun aikana. Kutu on samanlaisissa rypp\u00e4iss\u00e4 kuin sammakolla ja viitasammakolla. Vihersammakoiden kuturypp\u00e4\u00e4t kelluvat veden pinnalla, usein vesikasvien seassa. Toukat k\u00e4yv\u00e4t l\u00e4pi muodonvaihdoksen elo-syyskuun mittaan. Alkusyksyst\u00e4 nuorten sammakoiden v\u00e4lill\u00e4 on suuria kokoeroja, johtuen mahdollisesti eri lajien tai populaatioiden v\u00e4lisist\u00e4 eroista, tai siit\u00e4 ett\u00e4 osa muodonvaihdoksen l\u00e4pik\u00e4yneist\u00e4 toukista on talvehtinut jo yhden talven toukkana, ja ovat siksi vanhempia ja suurempia kuin saman vuoden poikaset. Talvehtimisesta toukkana ei kuitenkaan ole todisteita, vaan se on ainoastaan esitetty teoria.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vihersammakot eiv\u00e4t perinteisesti kuulu Suomen lajistoon, mutta kes\u00e4kuun 2008 alkupuolella Turun Ruissalon ruoikoissa liikkunut lintuharrastaja kuuli lintujen laulun seassa erikoisen \u00e4\u00e4nen, jota h\u00e4n ei pystynyt tunnistamaan. Yhdess\u00e4 muiden lintuharrastajien kanssa \u00e4\u00e4ni tunnistettiin nopeasti joksikin keskieurooppalaisetksi vihersammakoksi. Alkuvuosina lajia pidettiin yleisesti m\u00f6lysammakkona, mutta vuoden 2013 lopulla julkaisiin jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4isten ja turkulaisten biologien tutkimus, jossa Turun seudulta todettiin&hellip;&nbsp;<a href=\"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/vihersammakot\/\" class=\"\" rel=\"bookmark\">Read More &raquo;<span class=\"screen-reader-text\">Vihersammakot (Pelophylax sp.)<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"class_list":["post-278","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v22.0 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Vihersammakot (Pelophylax sp.) - Suomen matelijat ja sammakkoel&auml;imet<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Vihersammakot eiv\u00e4t perinteisesti kuulu Suomen lajistoon, mutta kes\u00e4kuun 2008 alkupuolella Turun Ruissalossa kuultiin vihersammakon \u00e4\u00e4nt\u00e4.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/vihersammakot\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Vihersammakot (Pelophylax sp.) - Suomen matelijat ja sammakkoel&auml;imet\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Vihersammakot eiv\u00e4t perinteisesti kuulu Suomen lajistoon, mutta kes\u00e4kuun 2008 alkupuolella Turun Ruissalossa kuultiin vihersammakon \u00e4\u00e4nt\u00e4.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/vihersammakot\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Suomen matelijat ja sammakkoel&auml;imet\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-11-25T13:06:18+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/pikkuvihersammakko1-1024x686.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"6 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/vihersammakot\/\",\"url\":\"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/vihersammakot\/\",\"name\":\"Vihersammakot (Pelophylax sp.) - Suomen matelijat ja sammakkoel&auml;imet\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/#website\"},\"datePublished\":\"2023-11-18T18:49:47+00:00\",\"dateModified\":\"2023-11-25T13:06:18+00:00\",\"description\":\"Vihersammakot eiv\u00e4t perinteisesti kuulu Suomen lajistoon, mutta kes\u00e4kuun 2008 alkupuolella Turun Ruissalossa kuultiin vihersammakon \u00e4\u00e4nt\u00e4.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/vihersammakot\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/vihersammakot\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/vihersammakot\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Vihersammakot (Pelophylax sp.)\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/#website\",\"url\":\"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/\",\"name\":\"Suomen matelijat ja sammakkoel&auml;imet\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"en\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Vihersammakot (Pelophylax sp.) - Suomen matelijat ja sammakkoel&auml;imet","description":"Vihersammakot eiv\u00e4t perinteisesti kuulu Suomen lajistoon, mutta kes\u00e4kuun 2008 alkupuolella Turun Ruissalossa kuultiin vihersammakon \u00e4\u00e4nt\u00e4.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/vihersammakot\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Vihersammakot (Pelophylax sp.) - Suomen matelijat ja sammakkoel&auml;imet","og_description":"Vihersammakot eiv\u00e4t perinteisesti kuulu Suomen lajistoon, mutta kes\u00e4kuun 2008 alkupuolella Turun Ruissalossa kuultiin vihersammakon \u00e4\u00e4nt\u00e4.","og_url":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/vihersammakot\/","og_site_name":"Suomen matelijat ja sammakkoel&auml;imet","article_modified_time":"2023-11-25T13:06:18+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/pikkuvihersammakko1-1024x686.jpg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Est. reading time":"6 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/vihersammakot\/","url":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/vihersammakot\/","name":"Vihersammakot (Pelophylax sp.) - Suomen matelijat ja sammakkoel&auml;imet","isPartOf":{"@id":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/#website"},"datePublished":"2023-11-18T18:49:47+00:00","dateModified":"2023-11-25T13:06:18+00:00","description":"Vihersammakot eiv\u00e4t perinteisesti kuulu Suomen lajistoon, mutta kes\u00e4kuun 2008 alkupuolella Turun Ruissalossa kuultiin vihersammakon \u00e4\u00e4nt\u00e4.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/vihersammakot\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/vihersammakot\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/vihersammakot\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Vihersammakot (Pelophylax sp.)"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/#website","url":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/","name":"Suomen matelijat ja sammakkoel&auml;imet","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"en"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/278","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=278"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/278\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":514,"href":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/278\/revisions\/514"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=278"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}