{"id":16,"date":"2023-11-17T03:48:25","date_gmt":"2023-11-17T03:48:25","guid":{"rendered":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/?page_id=16"},"modified":"2023-11-25T13:17:10","modified_gmt":"2023-11-25T13:17:10","slug":"suomen-matelijat-ja-sammakkoelaimet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/jonnas.vlab.fi\/matelijat\/","title":{"rendered":"Etusivu"},"content":{"rendered":"\n
<\/span>\"\"
\n

Ihanat, kamalat herpit<\/h1>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kaikki Suomen matelijat ja sammakkoel\u00e4imet ovat Suomen luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja. Rauhoitus koskee el\u00e4inten kaikkia kehitysvaiheita, eli laki kielt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sammakoiden kudun tai nuijap\u00e4iden viemisen kotiin kasvatettavaksi.<\/p>\n\n\n\n

Matelijoiden ja sammakkoel\u00e4inten maineessa olisi kohentamisen varaa. Liian usein n\u00e4m\u00e4 kiehtovat luontokappaleet joutuvat esimerkiksi lasten kiusaamisen kohteeksi, kenties siksi, ettei niiden uskota kokevan kipua tai pelkoa. Vaikka n\u00e4ill\u00e4 el\u00e4imill\u00e4 ei ole ilmeit\u00e4, eleit\u00e4 tai \u00e4\u00e4ni\u00e4, jotka me ihmiset ymm\u00e4rt\u00e4isimme merkeiksi pelosta tai kivusta, se ei tarkoita, ettei niill\u00e4 olisi edellytyksi\u00e4 n\u00e4iden tuntemiseen.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
<\/div>\n\n\n\n

Matelijat<\/h3>\n\n\n\n

Suomessa luonnonvaraisina el\u00e4vi\u00e4 matelijalajeja ovat sisilisko, vaskitsa, kyy ja rantak\u00e4\u00e4rme sek\u00e4 vain Ahvenanmaalla tavattava kangask\u00e4\u00e4rme.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi vuonna 2014 Lounais-Suomessa l\u00f6ydettiin uusi liskolaji, hietasisilisko. Havaintoja lajista on sittemmin tullut merkitt\u00e4v\u00e4sti laajemmalta alueelta.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
<\/div>\n\n\n\n

Sammakot ja konnat<\/h3>\n\n\n\n

Suomessa esiintyy kolme sammakko- ja konnael\u00e4int\u00e4: ruskosammakko, viitasammakko ja rupikonna.<\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4ll\u00e4 2008 Lounais-Suomessa alettiin saada havaintoja vihersammakoista, jotka my\u00f6hemmin todettiin edustavan kahta lajia; ruokasammakko ja pikkuvihersammakko.<\/p>\n\n\n\n

Lounais-Suomesta on l\u00f6ydetty luonnosta sek\u00e4 vuoristokellosammakoita ett\u00e4 euroopanlehtisammakoita. J\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 ilmeisesti asustaa my\u00f6s jossakin p\u00e4in Helsinki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
<\/div>\n\n\n\n

Salamanteriel\u00e4imet<\/h3>\n\n\n\n

Suomessa el\u00e4vi\u00e4 salamanteriel\u00e4imi\u00e4 ovat manteri ja harvinaisempi rupimanteri.<\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4ll\u00e4 2013 Turun seudulta raportoitiin ensimm\u00e4isest\u00e4 alppimanteripopulaatiosta. Alppimanterit ovat sittemmin laajentaneet tunnettua levinneisyytt\u00e4\u00e4n Lounais-Suomessa merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4itk\u00f6 kyyn vai rantak\u00e4\u00e4rmeen?<\/h2>\n\n\n\n

Suomessa mantereen puolella el\u00e4\u00e4 vain kaksi k\u00e4\u00e4rmelajia: rantak\u00e4\u00e4rme ja kyy. Joskus niiden erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa.<\/p>\n\n\n\n

Rantak\u00e4\u00e4rmeen paras tuntomerkki on kaulan molemmilla puolilla olevat keltaiset l\u00e4isk\u00e4t \u2013 ne n\u00e4kyv\u00e4t kauas. Kyyn tunnistaa taas useimmiten sahakuvioisesta sel\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"Rantak\u00e4\u00e4rme\"<\/figure>\n\n\n\n

Rantak\u00e4\u00e4rme<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"Kyy\"<\/figure>\n\n\n\n

Kyy<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Haasteen tunnistamiseen luo se, ett\u00e4 molemmat lajit voivat olla my\u00f6s t\u00e4ysin mustia. Rantak\u00e4\u00e4rmeelt\u00e4 puuttuu t\u00e4ll\u00f6in kaulan l\u00e4isk\u00e4t ja kyylt\u00e4 sahakuvio sel\u00e4st\u00e4. Rantak\u00e4\u00e4rmeell\u00e4 voi olla my\u00f6s sel\u00e4ss\u00e4 kuviointia, joka muistuttaa kyyn sahakuviota.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"Rantak\u00e4\u00e4rme\"<\/figure>\n\n\n\n

Musta rantak\u00e4\u00e4rme<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"Kyy\"<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hes musta kyy, jolla sel\u00e4n sahalaitakuvio n\u00e4kyy vain v\u00e4h\u00e4n<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Lajit pystyy l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 tarkasteltuna erottamaan p\u00e4\u00e4n ja silm\u00e4ter\u00e4n muodosta: kyyn p\u00e4\u00e4 on litte\u00e4 ja kolmiomainen, rantak\u00e4\u00e4rmeen p\u00e4\u00e4 on py\u00f6re\u00e4. Lis\u00e4ksi kyyn pupilli on pystysuuntainen ellipsi, kun taas rantak\u00e4\u00e4rmeell\u00e4 se on py\u00f6re\u00e4. My\u00f6s p\u00e4\u00e4n suomuissa on eroja, joista lajit pystyy helposti erottamaan, jos tuntee suomujen salat. Kyyll\u00e4 on p\u00e4\u00e4laella useita pieni\u00e4 suomuja, kun rantak\u00e4\u00e4rmeell\u00e4 on vain isoja.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"Rantak\u00e4\u00e4rme\"<\/figure>\n\n\n\n

Rantak\u00e4\u00e4rmeen pupilli on py\u00f6re\u00e4 ja p\u00e4\u00e4laella on vain isoja suomuja.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\n