Nahanluonti on luonnollinen tapahtuma, jossa eläimen ulkokerros uusiutuu. Matelijoiden ja sammakkoeläinten iho uusiutuu säännöllisesti, aivan kuten ihmisilläkin. Erona vain se, että ihmisen ihosolut hilseilevät pois tasaiseen tahtiin jatkuvalla syötöllä, kun taas esimerkiksi käärme uusii koko suomuisan nahkansa kertarysäyksellä yhtenä sukkana.
Käärmeen nahanluonti
Aikuinen käärme luo vanhan kuluneen nahkansa noin kahden-neljän kuukauden välein ja pikkuruinen kasvava poikanen uusii ahtaaksi jääneen takkinsa noin kolmen viikon välein. Nahanluontisykleissä on yksilökohtaisia eroja ja joskus tutuksi käyneeseen rytmiin saattaa tulla satunnaisia poikkeuksiakin.
Käärmeen nahan uudistuminen ei tapahdu sormia napsauttamalla yhdessä yössä, vaan se on aina useamman päivän urakka. Nahanluontiprosessi alkaa kun käärme harmaantuu nesteen kertyessä vanhan suomukerroksen alle, sen iho ja silmät ovat hyvin sameat. Harmaassa vaiheessa käärme voi olla hyvinkin ärtyisä ja säikky, sillä se ei näe juuri mitään utuisten linssiensä takaa. Voisi ajatella että sen näkökyky on samaa luokkaa kuin ihmisellä huurustuneissa silmälaseissa. Yleensä käärmeet piilottelevat koko harmaan vaiheen läpi.
Harmaa vaihe kestää yksilöstä riippuen noin viikon ja tämän jälkeen käärmeen värit kirkastuvat lähes ennalleen. Muutaman päivän päästä kirkastumisesta käärme luo, eli irrottaa vanhan nahkansa. Joskus nahan luomiseen menee kauemminkin, ei ole ollenkaan tavatonta että kirkas vaihe jatkuu viikon tai ylikin.
Käärme aloittaa luonnin hinkaten päätään, erityisesti kuonoaan, erilaisiin pintoihin. Karkeat pinnat, kuten kivet ja kaarnat, sekä oksat ovat yleensä suurin apu nahan irrottamisessa. Nahan tarttuessa johonkin karheaan, sen irtirullautuminen alkaa ylä- ja alaleuoista. Leukojen nahat kääntyvät ympäri häntäpäätä kohden käärmeen liikkuessa eteenpäin ja pikkuhiljaa nahka rullautuu irti ehjänä sukkana. Lopulta käärme nitkuttelee itsensä vanhan nahan läpi häntäpäätä myöden ja luotu nahka on kääntynyt ympäri.
Liskojen nahanluonti
Kuva Picasa 2.7
Liskojen nahan luonti eroaa käärmeiden nahanluonnista sillä, että liskojen nahka irtoaa useina palasina. Liskot usein syövät vanhan nahkansa, mitä käärmeet eivät tee.
Sammakon nahanluonti
Sammakoilla ja konnilla vanha nahka alkaa “kuplia”, kun eläin erittää limaista nestettä pehmentääkseen nahkaansa. Tämän jälkeen sammakot ja konnat vääntäytyvät mitä ihmeellisimpiin asentoihin yltääkseen joka puolelle, ja välillä pyyhkii käpälänsä suuhun ja syö irtisaadut nahan palaset.